keskiviikko 16. marraskuuta 2011

Toivo.

Olo on kuin olisi eksynyt keskelle suurta, aavaa, pimeää peltoa
ja pään päällä tähtitaivas - pieni ihminen keskellä ääretöntä.

Toivoa silti on.
Toivoa on niin kauan kun kodin ikkunassa palaa kynttilä.
Tuo toivon kipinä.

Ja niin kauan kun toivoa on,
joku sytyttää uuden kynttilän loppuun palaneen tilalle.

Ei kommentteja: