Sosiaalinen media (SoMe) on ollut kovassa nosteessa kirkon piirissä. Työntekijöitä kannustetaan käyttämään sitä työvälineenä ihmisten kohtaamisessa. Toki seurakunnan pitää olla siellä missä on paljon ihmisiäkin ja internet takaa nimettömyyden tunteen, vaikka asiakas keskustelisikin seurakunnan työntekijän kanssa aivan omalla nimellään. Ei tarvitse katsoa työntekijää silmiin, eikä tarvitse näyttää tunteita. Ehkä tunne voi olla jopa molemminpuolinen.
Kuitenkin olen miettinyt, mitä on tapahtunut kirkon perinteiselle ihmisten kohtaamiselle. Sille että ihminen tavataan henkilökohtaisesti, kokonaisuutena ja asiakas jakaa ilot ja surut työntekijän kanssa. Eikö vuorovaikutus ole suurempaa oikeassa elämässä kuin virtuaalisesti?
Itse käytän SoMea suurimmaksi osaksi yhteyksien ylläpitämiseen perheen, sukulaisten ja ystävien kanssa. SoMesta puhuttaessa yleisin esimerkki on yleensä aina Facebook. Ja miksei, koska se on niin monipuolinen; siellä voi jakaa elämän iloja kuvina, sanoina, muistiinpanoina, keskusteluina ja yksityisviesteinä toisten kanssa. Miksi sitä ei sitten käyttäisi? Varsinkin kun niin moni muukin sitä käyttää.
Yksityisen käytön lisäksi olen tottunut käyttämään Facebookia myös nuorisotyössä. Työskennellessäni seurakunnassa loin ryhmän isosille, jolloin kommunikointi heidän kanssaan oli helpompaa. Tein seurakunnan nuorisotyölle oman sivun, josta tykkäämällä ihmiset saivat tuoreimmat nuorisotyön uutiset suoraan sivuston etusivulle uutisvirtaansa. Ja rippikoulunuoret saattoivat luoda omalle rippikouluryhmälleen ryhmän jossa voivat jaksaa muistojaan keskenään. Hyvinkin kätevää. Milloinkahan rippikoulun voi suorittaa virtuaalisesti?
Mielestäni on todella hienoa, että kirkko on jalkautunut myös virtuaalimaailmaan. Vaikka kirkko levittää verkkojaan sosiaalisessa mediassa, ei välttämättä yksittäisen työntekijän tarvitse olla hoitamassa työtään jokaisessa suosituimmassa palvelussa. Työntekijän ei tarvitse kantaa huolta kaikista huolestuneista seurakuntalaisista vaan niistä itselleen lähimmistä. Ne jotka haluavat kysyä kirkolta jotain saavat vastauksen sellaisilta ihmisiltä jotka ovat koulutettu juuri siihen työhön.
Seurakunta on siellä missä kokoontuu kaksi tai useampi ihminen ja Jumala on kaikkialla eli myös internetissä. Mutta ei unohdeta todellista kohtaamista. Onko sosiaalisen median suuri kiinnostus vain trendi, joka heikentyy vanhetessaan? Vai siirtyykö työ kokonaan virtuaalisuuteen. Tutkimattomat ovat Herran tiet tässäkin asiassa.
(Teksti julkaistaan Dino-lehdessä)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti