Tänään sain kuulla (tai siis lukea) ehkä maailman kauneinpia sanoja.
Menin ihan sanattomaksi ja hyvä etten vuodattanut muutamaa kyyneltä.
Sain sellaisen ihanan muiston,joka merkitsi muiston omistajalle ilmeisesti hyvin paljon.
Olin aivan otettu.Oli hyvin tökeröä vaihtaa siitä sitten puheenaihetta,mutta oli kuitenkin pakko.
Voi että.
Olen taas yhtä hymyä.
Hymh.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti